7.2.07

Kolme suurta pelistä pois


Jatketaan vaaliaiheella.

Mediassa on herätty marisemaan poliittisen keskustelun tylsyydestä. Rohkeimmat kriitikot moittivat vaaliväittelyiden vetäjiä hampaattomuudesta, mutta enemmän yksimielisyyttä on siitä, että poliittinen todellisuus itsessään on vain harmaantunut. Pienimmät erot on kolmen suuren puolueen välillä, joista yksikään ei halua erottua.

Ja mitä tekevät toimittajat, vallan vahtikoirat? MTV3 järjestää kolmen suuren puolueen pääministeritentin. Siitä lieneekin luvassa mitäänsanomattomuuden korkeaveisu. Tai matala. Näin media tukee paitsi politiikasta vieraantumista myös vaihtoehdottomuuden diskurssia: Pienemmät puolueet saavat myös vaalien alla vähemmän näkyvyyttä kuin vallan status quo. Valintaan sisältyy aina myös viesti siitä, mikä on tärkeää.

Mitä toimittajien sitten pitäisi tehdä? Johtopäätöksiä:

Jos kolmella suurella puolueella on vain vähän mainittavia eroja, riittäisi että vaaliväittelyssä kolmea suurta puoluetta edustaisi vain yksi henkilö. Jos näyttää siltä, että sanottavaa ei ole kenelläkään, voisi suuret puolueet jättää kokonaan vaalikeskustelujen ulkopuolelle. Ei missään muussakaan keskusteluohjelmassa marssiteta ruutuun kolmea samoja näkökulmia toistavaa vierasta.

Vaalikeskustelu keskittyisi asioihin ja kannustaisi argumentointiin. Julkisuutta saisi silloin, kun on jotain sanottavaa. Jos ei ole, sen voisi jättää sanomatta muuallakin. Samalla tulisi enemmän tilaa vaihtoehtoja tarjoaville (pienille) puolueille.

Uskallan veikata, että vaaliväittelyihin tulisi enemmän virtaa ja toimittajat saisivat oikeita töitä.

Politiikan epäpolitisoitumisesta on helppo syyttää poliitikkoja, mutta viime kädessä valinta siitä, mitä tuodaan esille, on medialla itsellään.